Villiä ruokaa 

28.7.2026 / 14:51

Villiruokakokki Jyrki Tsutsunen toivoo, että  suomalaiset hyödyntäisivät luonnon antimia laajemmin.

VILLIRUOAN, eli luonnonvaraisten kasvien, marjojen ja sienien kerääminen on kiva tapa avartaa omaa käsitystä luonnosta. Villiruokakokki Jyrki Tsutsunen on perehtynyt villiruokaan yli kymmenen vuoden ajan ja järjestänyt paljon erilaisia tapahtumia ja ruokakonsepteja aiheen ympärille. 

”Alkuun pääsee vaikka koiranputkella, suolaheinällä, vuohenputkella tai voikukalla”, vinkkaa Tsutsunen.

Uusi harrastus vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä, mutta vie helposti mukanaan. Villiyrttien maailmaan kannattaa perehtyä hankkimalla tietoa kirjoista ja aloittamalla muutamasta syötävästä kasvista tai yrtistä. Ne tarjoavat paljon voimakkaita makuja, sellaisiakin, joita ei löydy kaupasta. 

”Salaatit voi jättää ostamatta, sillä eri villiyrttejä sekoittamalla saa maukkaita salaatteja. Hyvä muistisääntö on, että pyöreälehtiset voikukat ovat pääsääntöisesti miedompia kuin sahalaitaiset.”

Monipuolisen ja ravintorikkaan villiruoan äärelle pääsee myös kaupungissa, sillä Helsinki on poikkeuksellisen vihreä pääkaupunki. Lähimpään maantiehen on kuitenkin hyvä olla matkaa 50–100 metriä.

”Usein ihmisten rakentama ympäristö on villiyrteille paras”, Tsutsunen rohkaisee. 

Maaginen rihmasto

Villiruokaharrastus ulottuu pitkälle syksyyn, jolloin metsät täyttyvät sienistä. Sienestys avaa parhaimmillaan uuden tavan aistia ja nähdä luontoa. 

”Metsässä liikkuminen sienestämisen muodossa edistää omavaraisuustaitoja ja hyvinvointia. Luontoa oppii arvostamaan uudella tavalla.”

Puolet sienistä kasvaa maan alla ja muodostaa laajoja symbiooseja puiden kanssa. Mitä enemmän aiheeseen perehtyy, sitä paremmin ymmärtää sienten vaikutuksen jokapäiväiseen elämäämme. 

”Sienten maailma on ihan käsittämätön. Rihmasto on niin huikea asia, että ihmisten silmistä oikein näkee, miten ne syttyvät, kun siitä keskustelee”, Tsutsunen tunnelmoi.

Herkuttelijoiden kausi ei lopu kesään. 
Sienijuhlassa opitaan uutta metsän aarteista.

Sienijuhla kokoaa sienistä hullaantuneet ihmiset yhteen Lyypekinlaiturille, Vanhan kauppahallin edustalle syyskuussa. 

Villiruokakokki Jyrki Tsutsusen, tuottaja Anna Brückin ja Suomen sieniseuran järjestämä tapahtuma syntyy halusta tuoda ihmisiä yhteen villiruoan ja luonnon äärelle. Aihetta lähestytään monipuolisesti tieteen, kirjallisuuden sekä raaka-aineiden ja metsien merkityksen kautta. Tapahtuma huipentuu Suureen Sieni-illalliseen, jossa tunnetut kokit loihtivat yhteismenun.

Suosituimmat villiyrtit

Nokkonen
Tunnetuin villiyrtti, joka on erinomainen C-vitamiinin, raudan ja kalsiumin lähde. Käytetään keitoissa, piirakoissa ja smoothieissa.

Voikukka
Nuoret lehdet sopivat salaatteihin ja keltaiset kukat marmeladiin tai siirappiin.VuohenputkiNuoret, kiiltävät lehdet ovat erinomaista ”villipinaattia” salaatteihin, muhennoksiin ja pestoihin.

Maitohorsma
Käytetään versoja parsan tavoin ja nuoria lehtiä salaateissa tai teehen.

Kuusenkerkkä
Keväiset, vaaleanvihreät kerkät sopivat siirappeihin, teehen ja jälkiruokiin.

Poimulehti
Mieto ja hyvä yrtti salaatteihin, teehen ja keittoihin.

Pihatähtimö (vesiheinä)
Mieto, rouskuva villivihannes, joka sopii sellaisenaan salaatteihin ja leivän päälle.

Koivunlehdet
Nuoret hiirenkorvat sopivat teehen, salaatteihin tai kuivattavaksi.

Siankärsämö
Aromaattinen maustekasvi, jota käytetään vähäisiä määriä mausteena, teessä tai yrttisuolassa.